VRLKAB

VRLKAB, liikennevastaanotin, ”VEERA”, s/n: 503/45.

VRLK, eli peitenimeltään "Veera". (ASA 852). Mallikappale valmistui vuoden 1942 alussa. Käyttöön radio saatiin saman vuoden lopulla. Poistettiin Puolustusvoimien käytöstä 1980-luvulla ja lopullisesti varastoista 1990-luvulla. Esikuvana oli yhdysvaltalainen NC-100A, joka tuli markkinoille 1936. VRLKAB: Vastaanotto: sähkötys A1, soinnullinen sähkötys A2 ja puhe A3. Taajuusalue: 233 - 560 ja 1480 - 20200 kHz. Lisäksi kiinteä viritys Lahden silloiselle Yleisradioasemalle, 166 kHz. Antenni: 20 - 30 metrin lanka-antenni. Verkkokäyttöinen 8+1- putkinen supervastaanotin. Sisäpuolinen virtalähde, tarvitaan ulkopuolinen kovaääninen. Vastaanottimen herkkyys: 2-5 uV ja ulostuloteho 0,5 W. Putket: suurjaksovahvistusputki EF 9 - sekoitusputki ECH 3 - värähtelyputki EF 9 - 1. välijaksovahvistusputki EF 9 - 2.välijaksovahvistusputki EF 9 - ilmaisu- ja pienjaksovahvistusputki EBC 3 - apuvärähtelyputki EF 9 - päätevahvistusputki EL 2 tai EBL 1 - tasasuuntausputki AZ1. Paino: vastaanotin 27 kg, kuljetuslaatikko 10 kg.

VRLKAB- vastaanottimien valmistusnumero alkaa numerosta 456 ->   Tunnettuja yksilöitä Yhteys!- kirjan mukaan 19 kpl. Tarkkaa valmistusmäärää ei tiedetä. Voitaneen soveltuvin osin käyttää VRLK: n käyttö- ja VRLK/VRLKA: n huolto-ohjetta.                                  

Lähteet: Liikennevastaanottimet VRLK ja VRLKA Huolto-ohjeet, 1944. TMM: ASA-arkistot. Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa: YHTEYS!, Jussi Harola, 2013.

VRLK-VRLKA huolto-ohjeet      VRLKAB-kytkentäkaava

ASA-sotilasradiot     ASA-sotilasradiot-kuvat